tiistai 19. kesäkuuta 2012

Ruokalappuja!

Enpä muista, milloin olisin viimeksi voittanut arvonnassa. Nyt sopivasti sormiruokailun alkajaisiksi arpaonni heitti meitä Punaisen norsun ruokalapulla, kiitos vaan, Ella ja essu!

Huomasin, että nyt myös Minityyli arpoo Kid's Kafen ruokalappuja. Lapussa ei ole perinteisen mallin taskua, vaan lapun pää kiinnitetään tarranauhalla pöydän alapintaan. Lattian ja lapsen pitäisi säästyä sotkulta.

Meillä ruokalaput ovat pääasiassa vähän vähemmän innovatiivisia ja tyylikkäitä. Ruokalapun virkaa toimittaa noin kymmenkunta elämää nähnytä tahraista ja reikäistä harsoa, ja paremman puutteessa eli kaikkien harsojen ollessa pyykissä kaulaan kietaistaan yhtä kulahtanut keittiöpyyhe. Isoäidin perintönä minulla on jo vuosikausia ollut vino pino rumia keittiöpyyhkeitä, joita käytetyään tarpeen tullen myös pöytärätteinä ja vähän milloin minkäkin sotkun siivoamiseen. Harsojen ja pyyhkeiden hyvänä puolena ne voi heittää  ruoan jälkeen suoraan pyykkiin, samaan voi pyyhkiä naaman, kädet ja pöydän, tahrat eivät harmita eikä alkuinvestointeja tarvita. Huonona puolena on vähemmän esteettinen ulkonäkö, eikä harso suojaa ruokaa päätymästä lattialle. Tosin siihen ei taida tepsiä oikein mikään lappu - viuuuh!

Jossain vaiheessa tykkäsin niistä marketeista saatavista kovaa muovia olevista kourullisista lapuista. Ne oli helppo huuhdella ja tiskata eivätkä maksaneet paljon. Joku kerta laput kuitenkin sulivat tiskialtaassa kiinni toisiinsa, kun niiden päälle kaatui kuumaa vettä, enkä sen jälkeen saanut hankittua uusia. Niin ikään essumaiset laput olivat alkuun käteviä, mutta menivät pyykkikoneessa äkkiä pilalle samoin kuin Ikean halvimmat ruokalaput.

Seuraavaksi aion antaa mahdollisuuden Tiny dinerille. Amazonilta pitäisi tulla postia näinä päivinä ja sitten nähdään, miten hyvin imukupit tarttuvat vahakankaaseen ja pelastaako alusta meidät sotkulta.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti