tiistai 14. helmikuuta 2012

Helmikuun liinailuhaaste, päivä 2

Kävin tyhjentämässä Piilon kirppispöytäni. Myyntiä vaikutti olleen ihan kivasti (tarkan summan tiedän vasta rahojen kilahdettua tilille), mutta suurin osa kantovälineistä palautui takaisin kotiin. Mikä tarkoittaa, että viikon aikana on edellisen postauksen listan lisäksi pistettävä käyttöön myös trikooliina, Close carrier, Peanut shell -kantopussi, Yamo-kantoreppu ja Kozy carrier -neliöliina.

Tänään Vee pääsi liinakyytiin kiukuteltuaan ensin koko tunnin joogassa. Meillä ei ole peiliä kuin vessassa, joten nappasin kuvan kotimatkalla hississä:


Vaunutkin oli mukana, mutta ne sensuroitiin kuvasta. Talvikantamisen must-hankintoja on ollut kuvassa näkyvä Kumja-kantopaneeli. Paneelin saa kiinni kaikenlaisiin YKK-vetoketjuihin. Eihän se niin älyttömän tyylikäs ole, mutta isoa palloa sitä muistuttaa joka tapauksessa vauva takin alla. Tykkään kyllä tosi paljon siitä, että takin alle voi laittaa vauvan liinaan sisävaatteissa (villasukat jalassa) ja sisällä vaan avata takkia. Kumja toimii parhaiten noin polvipituisissa takeissa. Lyhyemmissäkin paneelin yläosaa voi taittaa kaksinkerroin, mutta se tuntuu vähän kömpelöltä. Kunnon kaulaliina on tarpeen, sillä takin kaula-aukko jää paneelin kanssa aika avoimeksi.

Takin alta paljastuu Vee ja Didymoksen villainen indio:


Ensimmäinen kantoliinakokeiluni ikinä oli rengasliina, jonka väsäsin jo ennen esikoisen syntymää. Vauvabuumin liike sijaitsi silloin Kalliossa, ja siellä oli alekorissa jokin Bära barn -liinanpätkä. Tilasin netistä kantoliinarenkaat ja ompelin ne liinan toiseen päähän. En tosin koskaan oikein oppinut käyttämään renkulaa. Vauva ei vaan asettunut sinne kunnolla kehtoasentoon, ja liinan kiristäminenkin oli hankalaa. Tänään vasta oivalsin, että parikuisenkin voi jo laittaa pystyasentoon. Lunttasin selkeät kuvalliset ohjeet, ja tajusin vetäneeni liinaa kiristäessä ihan väärään suuntaan, joten ei ihme, että se jumitti.


Vauvan pään sai oikeasti (kuvakulma vähän vääristää) tuettua hyvin kiristämällä liinan yläreunaa. Kokeilu oli positiivinen yllätys. Veen sai nopeasti kyytiin, ja kunnon kiristyksillä paino ei tullut yhtään niin toispuoleisesti kuin pelkäsin. Tajusin nyt vasta, että liina on kyllä tosi ohut. Rengasliinalle voisi olla kotioloissa käyttöä, mutta vähän tukevampi liina olisi tarpeen Veen kasvaessa.

Renkulaihastuksissani kokeilin vielä kantopussia. Harmi kyllä tässä vauvan niskan tukeminen on paljon hankalampaa. Onnistuu kyllä kääntämällä olalle tulevaa reunaa, mutta pystyasennossa tällä kantaa oikeasti varmaan vasta isompaa vauvaa, joka kannattelee jo kunnolla itseään. Puolivuotiaalle pussi olisi jo hyvä, mutta taidan pistää myyntiin ennen sitä...


Päivä kaksi ja haasteesta 4/12 suoritettu!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti